In English below ↓
Viime viikot menivät lomaillessa. Lomaa edeltävän viikon olin kipeänä, joten otin jo pienen varaslähdön vapaalle. En ole siis kolmeen viikkoon ollut koulussa, nyt tuntuu verrattain hankalalta orientoitua viimeisten kolmen viikon aherrukseen täällä vaihdossa. Hurjaa, miten aika onkin mennyt näin nopeesti! Elokuun lopulla tänne muuttaessa oli mielessä, kuinka seuraavat 5 kuukautta vierähtää näissä maisemissa, ja tuntui niin kaukaiselta ajatukselta palata Suomeen. Nyt se päivä kuitenkin lähenee huimaa vauhtia ja täytyy alkaa jo hoitaa asioita paluuta varten sekä lentoliputkin ovat olleet varattuna jo kuukauden päivät.
Joululomalle Suomeen lähtiessä fiiliset olivat ristiriitaiset. Olin lähdössä kotoa, mutta olin menossa kotiin. Toisaalta oli aivan mahtavaa lähteä tuttuun ja turvalliseen Suomeen, mutta samalla se tuntui vähän vaikealta. Tiesin kuitenkin jo etukäteen, että loman jälkeen porukoilta lähteminenkin olisi taas vaikeaa. Oli todella irrallinen olo, kun istuin yksin lentokoneessa kahden "kotini" välillä. Kyllähän tämä kämppä Nijmegenissakin tuntuu aikalailla kodilta. Oli kuitenkin helpompi lähteä kohti Suomea tietäen, että tulen vielä takaisin tänne hetkeksi - en jättänyt tätä maata taakseni vielä lopullisesti.
Schipholin lentokentällä kuullessani ensimmäisen kerran ihmisten puhuvan suomea, tuli fiilis että haluan mennä juttelemaan. Helsinkiin lähtevän lennon lähtöportin tuntumassa oli jo suurempi ryhmä suomalaisia ja minä tarkkailin tilannetta hämmentyneenä kuullessani niin paljon tuttua puheen rytmiä. Lentokoneeseen mennessäni mietin, millä kielellä minun tulisi tervehtiä lentoemäntiä...
Joensuussa astuessani ulos lentokoneesta, vedin keuhkot täyteen raikasta pakkasilmaa. Vitsi että se tuoksui hyvälle tämän ainaisen sateisen ympäristön jälkeen! Maa oli hieman kuurassa, ja se vähäinenkin valkoisuus piristi mieltä tosi paljon.
Tuntui todella erikoiselta, että heti kun näin tutut maisemat kotipuolessa, niin tuntui, etten olisi poissa ollutkaan. Kuitenkin neljä kuukautta takana, mutta kaikki on aivan ennallaan. On vain niin hauska tajuta, että muut asiat ympärillä eivät välttämättä muutu erityisemmin, vaikka tunnen itse muuttuneeni vaihdon aikana monella tavalla ja olen kokenut niin paljon uutta. Toisaalta niin turvallinen fiilis, että kotona kaikki on niinkuin ennenkin, oma huone ja tavarat, tutut tuoksut. Koti ♥
Lomalla tajusin myös, että aivot toimii tosi mielenkiintoisella tavalla. Ajattelen välillä englanniksi vaikka puhun suomea, mikä vaikeuttaa välillä joidenkin sanojen löytämistä. Erityisesti koulusta puhuessa olisi niin paljon helpompi kuvailla kaikki englanniksi, koska en ole missään vaiheessa kääntänyt suurinta osaa termeistä sujuvalle suomen kielelle. Kun kerroin kurssistani jollekulle, sanoja täytyi hakea melko kauan yrittäessäni kääntää kurssien sisältöä mielessäni suomeksi...
***
Last weeks have passed on holidays. The week before Christmas break I was ill, so I took an early start for holidays. So now that I haven't been in school for three weeks, it feels rather hard to start working again for the last three weeks here in exchange. It is so unbelievable how the time here has passed so fast! When I moved here at the end of August, I was thinking that the next 5 months is going to pass in this place but the idea of going back to Finland felt so far away. Now, that day is already so soon and I already have to arrange things for going back.
When I left to Finland for holidays I felt weird. I was leaving home but still also going home. It felt amazing to leave to oh so familiar Finland but at the same time it felt a bit hard. Anyway I already knew in advance that it will be hard again to leave home from my parents to come back here. I felt little disconnected when I sat alone in the plane in between my two homes. This flat in Nijmegen also feels so much like home at this point. Anyway it felt a bit easier to leave to Finland knowing that I will still come back here for a while - not having to leave the Netherlands permanently yet.
At Schiphol airport, when I first heard some people speaking Finnish, I felt that I want to go talk with them. At the gate for the flight to Helsinki before boarding there were already a bigger group of Finnish people and I felt really confused hearing the rhythm of my language everywhere so I was just wondering the whole situation, When I walked into the plane I was wondering on which language should I greet the flight attendant...
When i stepped out of the plane in Joensuu airport, I inhaled the fresh cold air deeply! It was -6 degrees there and the ground was a little bit white of the frost. It felt so familiar and nice, it was good to be home! It was also very strange that at the right moment when I saw all the familiar places in the areas of my hometown I felt that I had never been away. Four months have passed and everything is all the same. Its so funny to realise that things and places around us maybe don't change that much even if we change. I have changed in many ways during exchange and got so many new experiences... But actually it feels so safe that everything is how it has always been at home, my room and stuff, all the familiar scents. Home ♥
On holidays I also noticed that brain works so interesting way... I occasionally think in English even if I'm talking in Finnish which makes sometimes hard to find the words I'm looking for in my first language. Especially when I was describing my course to someone it would be so much easier to tell everything in English because I haven't translated most of the terms to fluent Finnish at any point of studying. I had to look for words a while when I was trying to translate the content of the course to Finnish in my mind at the same time that I was talking...
♥
Tanja
