So here I am now - Nijmegen, the Netherlands

Päätin tehdä vaihtoon lähdön kunniaksi "pieniä" muutoksia blogiin. Jatkossa kirjoittelen siis ainakin osittain englanniksi, osan postauksista ehkä kokonaan. Saa nähdä millaiseksi tää vielä tästä muotoutuu. Pidemmittä puheitta, tästä alkaa tarina miun seikkailuista Hollannin maalla. Enjoy!

Warning! This is gonna be a h*ll of a long post.

Few days have already passed here in the Netherlands.
It still feels like I'm on a vacation or something
because I haven't had anything mandatory to do.
Yeah, of course I had to buy some basic things that
I can start living normal life here but however I just
can't believe yet that I am going to spend half a year
in this place.

Jo muutama päivä on vierähtänyt täällä Hollannin kamaralla.
Jotenkin tuntuu vielä siltä, että olisin täällä vain lomailemassa,
koska ei ole vielä ollut mitään ns. pakollista tehtävää.
Toki on pitänyt hankkia perusjuttuja elämistä varten,
koska kaikki ei vaan millään mahtunut
matkalaukkuihin... En vaan vielä voi uskoa,
että seuraavan puoli vuotta tulen oikeasti asumaan täällä.

The journey here started ealy in the morning on
thursday, august 20th. My flight departed from
Tampere 6:35 am Finnish time and it arrived at
Stocholm, Arlanda about 6:30 am Swedish time.
Time traveling yeei!

Matka kohti Hollantia starttasi aikaisin
torstaiaamuna. Lento Tampereelta lähti klo 6:35 ja
menin itse kentälle hyvissä ajoin, noin tuntia ennen.
Matkalla Ruotsiin aikavyohyke vaihtui, joten perillä
Tuhkolman Arlandan lentokentällä olimme n. klo 6:30.

Melkoista aikamatkailua siis! 

Kuvista huomaa, ettei minulla lopulta ollut kamalan
paljon matkatavaroita. Tuossako on kaikki mitä tarvitsen
puolen vuoden aikana?... Tosiaan, aika monen asian kohdalla

jouduin sanomaan, että ei, ei mahdu laukkuun. Ostan sitten 

Hollannista, jos tarvitsen. Joten toivotaan etten kuluta kaikkia

 rahojani heti ensimmäisen kuukauden (tai viikon) aikana.

In these bags I had to pack everything I need during the
exchange.Didn't happen! Must buy here all the things
I couldn'd manage to bring with me from home.

The first flight was on a very small plane which

felt more like bus or train on the inside than
airplane. And the roof was so low that even I had
to bend down a bit when walking to my seat.
Fortunately the second flight from Stockholm to
Schiphol, Amsterdam was on a bigger plane. It felt
like it was easier to breathe because there was more
space. Actually the smaller plane wasn't so nice
also because you felt the movement of the plane
more than in the bigger one. I didn't really enjoy
that so I prefer the bigger planes!

Lento Tukholmaan oli melko pienessä lentokoneessa,
joka vaikutti sisäpuolelta melkein kuin bussilta tai junalta.

Koneen katto oli myös niin matala, että jopa minä jouduin

 hieman kumartumaan kulkiessani omalle paikalleni pitkin
 käytävää. Onneksi jälkimmäinen lento Tuhkolmasta
Amsterdamiin oli suuremmassa koneessa. Tuntui helpommalta
 hengittää, kun koneessa oli enemmän tilaa. Pienemmässä
koneessa myös sen liike ilmassa tuntui mielestäni enemmän,
 joten en erityisemmin nauttinut siitä. Isommat koneet on
enemmän miun mieleen!

So after arrival on Amsterdam it took some
time to get on the right train in the Schiphol
airport / trainstation. As a not so nice surprise
to me, there were little problems with paying
for the ticket. I had checked in advance, that my
Visa Electron card should work almost everywhere
nowadays, BUT. It really didn't at the trainstation.
So because of that I couldn't buy the ticket from
a machine I had to find a place to buy the ticket
with cash. But then, after these little problems, I
was finally on the train going on the right
direction - to Nijmegen, my new hometown!

Jälkimmäisen lennon saavuttua Amsterdamiin,
 kesti jonkin aikaa etsiytyessä oikeaan junaan, sillä
 lipun ostaminen ei itseasiassa ollut helpoimmasta
päästä. Mukavana ekstrayllätyksenä oli, että
Visa Electron ei toiminut ainakaan juna-asemalla,
vaikka olin lukenut netistä, että sen pitäisi nykyisin toimia

lähes kaikkialla. Joten täytyi etsiä jokin paikka,
mistä sain lipun ostettua käteisellä. Suhteellisen nopeasti
selvisin kuitenkin junaan joka kaiken lisäksi meni vieläpä
oikeaan suuntaan, kohti Nijmegeniä - tulevaa koti-
kaupunkiani seuraavan puolen vuoden ajan!
Tässä vaiheessa tunsin jo helpotusta.
Olin selvinnyt näinkin pitkälle J

In the train to Nijmegen - feeling relieved!

Little bit of view of Amsterdam through the window of a train

When I arrived to Nijmegen, there was a guy named
Teun waiting for me at the station. He drove me to
the student housing office to sign my rental agreement
and to pick my keys and then he brought me to the
apartments. So now I live in a student complex called
Vossenveld, which is about 6 kilometres from the city
center. It's kinda far, but the buses go about every half
an hour and it is not actually so long a distance to go
by bike. It is so handy and safe to go by bike in here,
because all the roads here have own lanes for the bikes.
I think also that people driving cars are more polite to
people on bikes here than in Finland. I had known in
advance that the Netherlands is a country where bikes are
used a lot, but it was still a bit of a surprise HOW lot.

Saavuttuani Nijmegenin juna-asemalle, minua oli vastassa
 koululta Teun niminen kaveri. Hän vei miut opiskelija-asuntojen

 toimistolle, että pääsin allekirjoittamaan vuokrasopimuksen ja

 saadakseni avaimen kämppään. Sitten suuntana oli asunto,

 "opiskelijataloyhtiössä" joka on nimeltään Vossenveld. Se on

 kauimmainen kaikista opiskelija-asunnoista Nijmegenissa, n.6km

 keskustasta. Ehkä hieman harmitti aluksi, kun huomasin ettei asunto

 ole kovin keskeisellä paikalla. Keskustaan on kuitenkin helppo

 mennä bussilla, sillä niitä kulkee ainakin puolen tunnin välein

 jos ei useamminkin. Eikä tuo matka ole erityisen pitkä pyöräilläkään,

 ja pyöräily on yksi kätevimmistä tavoista liikkua täällä. Jokaisella

 tiellä on omat pyöräkaistat, joten se on myös suhteellisen turvallista.

 Autoilijat myös ottavat pyöräilijät huomioon ja antavat tietä todella hyvin.

 Pyöräilijöiden eteen kiilaajia ei kamalan paljoa ole ainakaan vielä näkynyt.

Olin kyllä tiennyt etukäteen, että Hollannissa pyöräillään paljon,

mutta silti tuli jonkinlaisena yllätyksenä, kuinka suuresti se näkyy

 arkipäiväisessä elämässä.

My new home, student complex Vossenveld. Luckily our flat is on the 2nd
floor. I just wouldn't like the 10th floor or something...

First day here I was just wondering around and
trying to get over the biggest arrival shock.
Actually no one told me almost anything, so
I just had to find out things in the flat and the
building on my own. Fortunately two of my
eight flatmates were already here, so I had
even someone to ask something. It has been
really great to get to know this italian girl
living in the same flat, Emma, during these
first days. It has made everything easier to have
someone here with me.

The surroundings of this complex are really great.
The river Waal is really close, like 100 meters or so.
There are also two nice parks rather close to the
apartments. To me it is truly nice to have lots of
nature around.

Ensimmäisen päivän ajan Nijmegenissa seikkailin

 ympäriinsä ja yritin selvitä pahimmasta alkujärkytyksestä.

 Aluksi kukaan ei tosiaan kertonut miulle mitään mistään,

 joten jouduin itse tutustumaan asuntoon ja rakennukseen

 ja varastoihin jne. Okei, ei ollut kovin paha juttu, mutta silti

 tuntui kyllä kuin miut olisi heitetty kylmään veteen ja sanottu

 että yritä nyt selvitä siellä. Onneksi tosiaan kaksi miun kahdeksasta

 kämppiksestä oli jo täällä, joten oli joku jolta kysyä asioista. On ollut

 tosi mukavaa, että on näiden ekojen päivien aikana ollut joku, jonka

 kanssa olla - kaikki on tuntunut huomattavasti helpommalta, kuin

 mitä kuvittelisin yksin ollessa tuntuvan. Toiseen kämppiksistä,

 italialaiseen Emmaan, olen tutustunut jo vähän paremmin,

 on ollut mahtava jo nyt tehdä kaikenlaista yhdessä. J

Lähiympäristö on tosi ihana, tässä on pari puistoa ihan kivenheiton

 päässä ja Waal-joki virtaa myös ihan vieressä. Joen rantaan on

 matkaa ehkä n. 100m, jos sitäkään. On tosi kiva että luontoa

 on ympärillä joka puolella, itseasiassa myös tässä kaupunginosassa

 kaikkialla on tosi paljon puita ja pensaita, kun ollaan vähän

 syrjemmässä keskustasta.

Esplanade by the river Waal

Nice stairs to do a cardio training

View to the Waal from a bridge near to Vossenveld

One of our closest café's, in Hatert, the part of the town where Vossenveld is

One of the parks

View from the window of my room

 The second day in the Netherlands I had to see the city
center of Nijmegen. Also I had to buy basic things
for living which I couldn't manage to pack from
Finland with me. So Emma and I went to see the
city. We walked very much during that day and my
shoes weren't particularly good somehow, so I got
terrible blisters in both of my heels. Oh gosh how
sore they were! And still are. Now I've walked two
days in flipflops... Luckily I still found the things I
needed. Now I have pillow, blanket and all the kitchen
utensil. Actually I as well got them at a really good price.
The price level of products is kinda the same as in
Finland, actually maybe just a little cheaper.

Ensimmäisenä kokonaisena päivänä täällä, halusin nähdä

 Nijmegenin keskustan, joten lähdimme Emman kanssa

 tutkimusretkelle. Tietysti minun täytyi myös ostaa kaikki

 tarvittava, mikä ei ollut Suomesta mahtunut matkalaukkuun

 mukaan. Päivän aikana tuli käveltyä todella paljon ja jostain

 syystä miun kengät hankasivat jalkoihin älyttömän paljon,

 joten seurauksena oli järkyttävät rakot molemmissa kantapäissä.

 Oli nimittäin kipeät, ja itseasiassa edelleen. Nyt olenkin sitten

 pari päivää kävellyt ainoastaan varvastossuissa... Onneksi

 kuitenkin löysin kaupungilta kaiken tarvittavan. Nyt on

 peitto, tyyny ja tarvittavat keittiövälineet. Kyllä näillä alkuun

 pääsee! Enkä joutunut maksamaan kovin älytöntä hintaa mistään.

 Hintataso on aikalailla sama kuin Suomessa, ehkä vähän halvempi.

Cappucino in the city center

Little bit of a view from caf'é just in the center of the city Nijmegen

Just had to visit Primark.

The flat - my room

Entry

My own shower - but no toiletseat here. Why???
We have two toilets for nine persons in the flat.

 

Kitchen

The corridor of our flat - so bleak!

And because this post isn't long enough yet, here's
"some" pictures from yesterday - we spent our sunday
at the city center walking around because there was
nothing happening in Vossenveld. I hope it is not
going to be this quiet here all autumn. (I think not,
maybe this is just because these flats aren't full yet.)

Ja koska tämä postaus ei ole vielä tarpeeksi puuduttavan pitkä,

 tässä kuvia eiliseltä, kun vietimme sunnutaita keskustassa

 kävellen ympäriinsä. Oli lähdettävä pakoon Vossenveldin

 jäätävää hiljaisuutta, toivottavasti tänne tulee elämää syksyn

 aikana ettei olisi näin hiljaista jatkuvasti. Luulisin että täällä
alkaa tapahtua kun loputkin muuttavat asuntoihin, niin ettei
 puolet talosta ole tyhjillään.

Cappucino again - these are so good!

By the river Waal, on it's wider part

There are terraces of café's and restaurants everywhere - it is so nice!
And there were also lots of people there even on sunday afternoon J

Some kind of marketplace by the river

We also visited place called Valkhof by accident (just walked
by it). I understood that it had been a part of St. Nicholas
Chapel and it is originally from year 1030.
Beautiful structure!

So there's a summary of my first four days in the Netherlands.
Almost everything here makes me wonder, surroundings
are so beautiful and different than in home in Finland
(mostly architecture). Every night I have been also
extremely tired. Maybe my brain has to work so much
searching for the right english words and trying to figure
out how to say something. I hope this will get easier by the time!

Siinäpä koonti ensimmäisistä neljästä päivästä Hollannissa.
 Melkein kaikki täällä on ihasteltavan arvoista tällä hetkellä.
 Ympäristö on niin kaunista ja erilaista kuin kotona Suomessa,
 erityisesti rakennukset ja arkkitehtuuri ylipäätään. Olen ollut
 joka ilta uskomattoman väsynyt. Luultavasti aivot itsessään
 kuluttavat kamalan paljon energiaa kun yritän löytää oikeita
 sanoja ja ilmaisuja englanniksi ja yritän keksiä miten saan
 sanottua haluamani. Toivon vaan että tämä muuttuu
vähitellen helpommaksi! 

Greetings from my home office

-Tanja